keskiviikko, 12. toukokuu 2010

PIVO

Elikkäs suomeksi sanottuna olut. Tsekki on maailmankuulu olutkultturistaan ja olutmerkeistään. Tsekissä on yli 130 panimoa ja olutmerkkejä enemmän kuin jaksaa laskea. Olutta pannaan täälä aivan käsittämättömät määrät, mutta kyllä sitä täälä ihmisillä kuluukin. Tsekki on kirkkaasti ykkösenä maitten välisessä vertailussa kun vertaillaan oluen kulutus/henkilö. Suomalaiset tissuttelijat juovat yli 2 kertaa vähemmän.

 

Suunnitelmissa meillä ei ollu myöskään tulla tänne laskemaan maan keskikulutusta. Ja me olemme kyllä kaikki pitäneet paljon paikallisesta oluttarjonnasta. Meikäläinen, eli Jarno siis, olen suurena oluen ystävänä kovasti nauttinut valikoimasta. Laatuja ja merkkejä on paljon. Lähimmistä supermarketeista löytyy helposti viittäkymmentä eri olutta. Eivätkä ole hinnalla pilattuja

 

Koska merkkejä on niin paljon päätimme heti ensimmäisellä viikolla alkaa pitämään kirjaa oluthavainnoistamme. Tähän mennessä listasta on tullut melko kattava ja julkaisemme sen nyt täällä. Vertailussa käytettyjä argumentteja ei voida pitää täysin varmoina lopullisina faktoina, koska monet eri asiat ovat vaikuttaneet olutnautintoon. Esimerkiksi makuaisti piti aluksi Pilsner Urquellia vähän turhan erikoisen makuisena ja kitkeränä, mutta parin kuukauden jälkeen se rupesi maistumaan todella hyvälle. Myös mielentila, säätila tai ehkä jopa humalatila on vaikuttanut tätä vertailua tehdessä. Joitain oluita vertaillessa humalatila on voinut vaikuttaa hieman enemmänkin. Lista sisältää myös pienimuotoisen viinavertailun loppupäässä. Toivottavasti tämä vertailu auttaa teitä kaikkia tulevaisuuden olutvalinnoissanne.

 

Terveisin

Jarno

 

 

 

 

 

 

SUURI OLUTVERTAILU, TSEKKI 2010

 

 

Ambrosius Special 3,5% - Jarno: Ei ollu hyvää. Melkein ainut olut tältä listalta jota ei ole ollut kovin kivaa juoda. Olli: En tykkää yhtää, mut ohan se halpaa niin voi sitä juoda. Henkka: Pahinta tähän mennessä.

Halvin oluttarjous ensimmäisen kolmen viikon ajalta 2,50 kc pullo, 6,90 normaalisti.

 

Baron Trenck Svetlé 6% - Ihan jees, ei paha ollenkaa. Maukas.

 

Baronka 5,3 % – Olli: Tää on makian makunen. Henkka: Onko tää simaa. Tää on aika makiaa. Helena: EOS Jarno: No ei tää ny mikää kiva oo. Mieluummin joisin ehkä jotain muuta.

Olli ei tyrmännyt olutta, eikä olut tyrmännyt ollia. Jarno: ku tätä join koko tuopin niin en tykänny yhtää enempää.

 

Bernard Svetlé 3,8% - Erottuu muista. Hieman bensiinimäinen. On niitä parempiaki. Pilluun menevä pullo. Tyydyttää kivasti. Ergonominen muotoilu.

 

Bertold Svetle 4,2% – Ranskikset: Sweet, fruity not so strong, Henkka: aika pehmoinen mutta äkkijyrkkä. Olli: äkkijyrkkä.

 

Braník Lezák 5 % - Hinta/laatu –suhde paremmin kuin kohdallaan. Ei nyt kaikista parasta mutta halvinta. Maistuu. Tätä lisää. 4,90kc pullo albertissa.

 

Breznak Svetlé 4,1% - Täähän maistuu simalle. Saattaa johtua ilmasta. Kivan pehmee. Hyvää on. Billasta tarjous 20 kc/2 litraa. Ainakin kahen litran pullois haisi vitun pahalle. Mutta maistu ihan hyvälle.

 

Brewer Premium 5,0% - Jarno: Ei huono, ei vetinen, vähän laimeahko kuitenkin. Olli: Hyvää ainetta. Henkka: Ei paha jälkimaku.

 

Budwieser Budvar 0,0%: Jarno: Kyl o persee kiinteen ;), mut valuu perseely.... Olli: Uppoo mut aika noloo.... Henkka: Yrttimäinen hapoton paska :D Jarno2:  novittu

 

Budweiser Budvar 5% - Jarno: Täyteläinen, pehmee, muttei kuitenkaa iske yhtää.  Henkka: Mieto ruokaolut. Olli: Marjallisen täyteläinen, hyvä maku korostuu boxerit jalassa henkan vieressä. Jarno: Niin muute korostuuki. Ja ohan tää vittu ihan hyvää. Olli: mitä enemmän on kännis niin sitä paremmalle maistuu. Henkka: Ja mitä vähemmän vaatteita. Olli: Suomalaiselle sopimaton jälkimaku.

 

Deep Svetlý Lezák 4,9% - Ei muista, tais se olla hyvää.

 

Gambrinus Svetlý 4,1% - Jarno: Minä tykkään. No ei pitemmän päälle kuitenkaa niin hyvää ollukkaa.

 

Holba Serák 4,7% – Jarno: Vähä laimee. Henkka: Maku loppu aika nopeesti. Alasmenevä. Olli: Aika vesimäinen, laimeeta.

 

Klasik Svetlé 3,8% - Aika neutraali, vetinen.

 

Klaster Lezák 5,1% - Jarno: ihan jees, ei mikää hirveen hyvä, maltainen.

 

Klaster Svétly 4% - Jarno: Tää on ihan kiva. Ei paska laisinkaan.

 

Krušovice Mušketýr 4,5% - Aika vetinen, mitäänsanomaton. Perustsekkiläistä paskaa.

 

Krušovice Tubilejmi Lezák 4,7% - Aika sama ku edellinen Krusovice, vähän parempi.

 

Litovel Svetlé 4,6% - Jarno: Melko paksun makuista ja täyteläistä. Ei paha laisinkaan. Henkka: Ihan hyvää sellasta keskitäyteläistä. Mutta jälkimaku ei niin hyvää. Ruokajuomana menis. Olli: Nyt ei osaa sanoo, ihan tyhjä pää.

 

Lobkowicz Premium 4,7% - Henkka: Marjainen, aika sellanen. Olli: Vitun pahaa. Jarno: Ei mikää hirveen hyvä. Paremman puuttees menee.

 

Pardál Echt 4,5% – Jarno: Komia etiketti, ei kovin hyvä

 

Pilsner Urquell – Jarno: Hyvää on. Henkka: hieman carlsbergimainen, hieman yrttinen. Kallis.

 

Pivrmec 4,1% – Henkka: Tää on aika mautonta äskeseen viinaan verrattuna, mut kuva on komia. Menee tää alas mut aika vetinen. Olli: Tää on ihan OK, vitun hieno etiketti. Jarno: No ihan kiva, mut ei tää kyl top 10:in mee.

 

Primátos Diamant ”D” 4,4% - Jarno: Vaahto on erittäin ilmavaa. Jää tämmönen metallinen jälkimaku kieleen. Henkka: Ihan sellanen perus, ei oo oikeen mitää sanottavaa. Olli: Sanoisin jotain jos olisin kännissä.

 

Primátor Double 24’ 10,5% - Jarno: On poka tykkyä tavaraa. Hyi vittu, ei tätä viitti kyl ees juoda. Tosi makeaa ja maltaista ja tummaa. Vähä niinku nestemäistä mämmiä. Ja maistuu näköjään vieläö puol tuntia jälkeenki suus. Henkka: Tosi siirappinen, ei tää olutta oo.

Plussaa pinkistä etiketistä.

 

Primus Svetlé 4,2% – Jarno: ihan hyvää, ainaki kännis. pitää maistaa joskus selvinpäinki.  vähä ehkä vetinen Olli: Hunajaista. Henkka: Aika täyteläistä. Olli: Kusisin hunajaa, jos olisin Turust.

 

Rohozec Podskalák Svetlé 4,2%: Henkka: Ei alkumakua eikä jälkimakua, tasapaksu. Olli: ei voi muistaa. Jarno: Mukavan pehmeä. Ei yhtää niin vetinen ku suurin osa. Vähä sais olla enemmän makua kuiteki.

 

Rohozek Skalák 5,0% – Jarno: Oli vähä tumma meikälääsen makuun. Eikä muutenkaan niin kiva. Kylän komein etiketti. Olli: Etiketti: Oikeesti kaunis nainen, siniset silmät, blondi, mut miks se peittelee nännejään. On sillä vitun kaunis turkkiki. Maku perseestä mut ei sitä sen takia ostettukaa.

 

Radegast Svetlé 4% - Helena: aika laimee. Vähä niinku Tuborg. Jarno: Raikas, muttei kovin täyteläinen. Ihan kiva.

 

Radegast 5% - Jarno: Hyvin tämmönen saksaisen makunen. Hansa tuli heti mieleen.

 

Samson 3,8% – Olli: On tämmöstä juotu ennenki. Henkka: Vittu nää kaikki maistuu samalle. Kusettaa. Olli: Mua on kusetettu. Jarno: Kiva, kiva... Mut hyyyyvin vetinen.

 

Samson Premium 4,9% - Helena: Tarvii toisen huikan. Omaperäinen maku, ei välttämättä ihan paha. Olli: Tää on vähä täälästä hollantilasta makua, belgialaista ehkä enemmän. Henkka: Joo-o. Makua oli, ei ollu vetistä. Ihan ok. Ruokajuomaksi sopiva. Jarno: Hyvinkin täyteläinen. Kiva jälkimaku. Ei tätä kuitenkaa kovin montaa pulloa vetäis.

 

Sládkúv Mestan 3,2 %– Jarno: Juu eihän tää pahaa, kivan maukasta, laimeeta kyl.. Niinkuin prosenteista pystyy arvaamaankin. Henkka: Ei tää pahaa oo, ihan mukavan makunen. Olli: Voisi olla vahvempi.

 

Starobrno Rezák 4,0% - Henkka: Sameeta tai sumeeta. Yllättävän mieto Olli: Voiko olla munasillaan. Ei ota eteen. Jarno: Oluelle maistu, pikkuusen turhan laimiaa, aika vetistä. Olli: Naisellinen maku. Henkka: Hieman viipyilevä täyteläisyys.

 

Starocech Stevle 3,5% - Melko paksu maku, tosi täyteläinen, ehkä vähän liiankin. Henkka: Täyteläinen mutta vetinen. Olli: En tykkää kyllä yhtää, hyi vittu, mitä nestettä te mulle juotatte. Henkka: Olutta Olli: Ai olutta.

Etiketissä todella komeat viikset.

 

Staropramen Granát 4,8% - Jarno: Lapparimainen, vetinen, mutta ei paha kuitenkaan.

 

Staropramen Svétly 4,0% - Jarno: Aika samaa ku tuo edellinen.

 

Svijany Svijanská Desítka 4% – Ei liian vetinen, eikä mallaksinen. Aika passeli.

 

Svijany Svijanský Máz 4,8 % - Oikeen on kyl hyvää, nää maistuu nää. Henkka: Ei paha, hieman savuinen maku.

 

Svijany Svijanský Kníze 5,6% - Henkka: Erittäin miellyttävä ja pehmeä. Jarno: Tää maistuuki jollekki, hyvä on. Olli: Tää on hyvää, tää on hyvää. Jarno: Mut edellinen Svijany oli kyl parempaa.

 

Velkopopovický Kozel Medium 4,6% - Jarno: Pirun hyvä, täyteläinen, pehmeä, suomalaiseen makuun sopiva

 

Velkopopovický Kozel Premium 4,8% - Jarno: Oikeen hyvä, ei ihan niin hyvä kuin Medium, ei niin täyteläinen.

 

Velkopopovický Kozel Svétly 4,0% - Vähän miedomman makuista kuin 2 edellista Kozelia.

 

Zatec Export 5,1% - Jarno: Ei niin kovin hyvä kyl. Vähä tollaanen laimee ja sellanen. Olli: Emmä tiiä, pahempaa ku aamunen. Henkka: Liian tällänen laimee sima.

 

Zlatopramen 11 4,9% -  Henkka: Sopivan mieto, yllättävä jälkimaku Olli: Meni nenään!!

 

Zlatý Bazant Premium 5,0% – Jarno: Ensipuraisu ainakin maistui hyvälle. Voi johtua myös siitä ettei ole pariin päivään olutta maistanut. Olli: Tää on ihan jees. Henkka: Tää oli maukas, ei vetinen. Kiinteää ja paksua.

 

 

Itävallan reissulla maistetut oluet:

 

Trampen – Jarno: Limpparisima, hyvin Heineken-tyyppinen. Olli: Vittu ku naisilla on niin karvasia käsiä. Olut oli suomalaisen vetinen.

 

Reininghaus – Olli: Iteasias mä tykkään tästä. Vähä lapparin makunen. Jarno: Ihan hyvää paikalliseksi. Kyl me vielä yhet otetaan. Olli: Eikö vedetä kunnon tumut.

 

Gösser 5,2% - Jarno: Vähä kuiva jälkimaku. Olli: Tää on tämmönen tsekkiläisen ja suomalaisen oluen yhdistelmä. Ei niin vetinen kuin suomalainen mutta ei niin maukas kuin tsekkiläinen. Helena: Vähä vetinen ehkä. Tai sitte ootte kuolannu siihen.

 

 

 

 

VIINAVERTAILU

 

Eisberg Vodka 37,5% – Henkka: Maistu aivan minttuviinalle, pitää kokeilla kohta uusiksi. Helena: On kyl vähä minttuviinainen jälkimaku. Henkan mielipide saattaa ohjata mielipidettä. Olli: Vodkaahan tämä on. henkka: Mitähän minä sanoin, vettähän tämä on. Jarno: Ei täs mitää minttua oo. Viinaahan tämä. Ei pahaa toki.

 

Liverka Drak Original Vodka 37,5%, 96 CZK. Olli: Haju tasapuolisen vahva. Maku: Humaelahumaela.  Ykkösvalinta. Henkka: Huulia kirveltää. Aika hyvää, kuitenki mieto. Jarno: Täähän laskee hyvin. Odotin pahempaa.

 

Strul Ledoka Vodka Mikuloviekú. 37,5% 96, CZK Olli: Lastenkengissä hyppimistä. Ja nyt leikitään isompaa ku ollaan. Henkka: Alasmenevä, hieman vesinen loppumaku. Ei uskoisi niin vahvaksi. Jarno: oliko tääki vodkaa, vittu. ei tee yhtää häjyä.

 

Squash Kannabis 16%: Haju: Haisee käsivoiteelle. Olli: Haisee brandylle. Helena: Haisee limelimpparille johon on laitettu mynthonia.

Maku: Jarno: Ei ollu yhtää niin pahaa ku olis luullu. Ei tätä janoonsa jois kuitenkaa. Henkka: Hedelmäinen brandy. Olli: Kirpeän maukas kannabis.

 

Fernet Koka 30% – Henkka: Haju: yrttinen jägermeistermainen. Maku: PÖÄH. Jätetään sanomatta. Olli: Liian suuret paineet ei pysty nieleen. Maku: Hyvä ei oo eka sana joka kuvaa tätä, kyyneleet valuu. aika yrttimäistä tää on. Pakko vetää appelsiinimehua päälle että lähti homma toimimaan. Jarno: Koka pomppaa kielen päälle. Suu jää tosi kuivaksi tän jälkeen. Helena: Tuli mieleen nokkonen. HELLO on hyvää appelsiinimehua.

 

 

 

tiistai, 27. huhtikuu 2010

Mitä yhteistä on leikkeellä, leivoksella ja viinillä?

No tietenkin kaupunki nimeltä Wien! Tämä blogimerkintä on siis matkakertomus kuukauden takaa. Pääsiäinen Mlada Boleslavissa ei houkutellut laisinkaan, joten allekirjoittanut, Olli ja Jarno matkustivat Itävaltaan kokeilemaan, miltä ne euron rahat taas tuntuvatkaan. [Henkka puolestaan valitsi toisin ja sairasti noroviruksen (tai jonkin muu vatsataudin) todella rakkaassa seurassa Prahan romanttisessa ympäristössä.]

Matkakuvia Tsekin puolelta


Matkamme alkoi kotoisalta Mlada Boleslavin juna-asemalta, mikä osoittautui kuitenkin suureksi virheeksi, joka kuitenkin saa paljastua teille lukijoillekin vasta lopuksi. Meille kyseinen virhe selvisi noin 3 viikkoa matkan jälkeen. Junamatka itävaltaan kesti useita tunteja, mutta ei jaksanut käydä tylsäksi, kiitos ravintolavaunujen sekä menomatkan vaihtojen ansiosta. Wieniin päästyämme meille valkeni, ettei meillä ole mitään käsitystä hostellimme sijainnista. Ystävällinen infotäti juna-asemalla kuitenkin neuvoi meidät oikeaan paikkaan. Hostellimme oli ensimmäinen ”kunnon” hostelli, jossa noin 20 henkeä jakoi pesutilat ja keittiön. Emme kuitenkaan saaneet iloa tutustua kovinkaan moneen kanssa-asujaan sillä vietimme paljon aikaamme tutustumalla kaupunkiin, jota meille niin paljon oli kehuttu.

Junassa Helena lueskeli ja...

pojat söivät todella hyvin. Näistä annoksista VR voisi ottaa oppia!

 

 

 

 

Seuraavassa pieni tehtävä blogin lukijoille. Näette kuvasarjan, jos tunnistatte paikan, kertokaa toki, mikä se on. Me nimittäin emme ottaneet nähtävyyksistä selvää, joten harhailimme ympäriinsä ja kävelimme todella paljon tietämättä minne mennä.

Kuva 1.

Kuva 2.

Kuva 3. Huomatkaa poikien eläytymiskyky!

Kuva 4.

Kuva 5.

Kuva 6.

Kuva 7.

Kuva 8.

Kuva 9.

Kuva 10. Tän mä tiiän! Tää kirkko on nimetty mun isän mukaan

Kuva 11.

 

 

Muutama huomio Wienistä:

1)      Nähtävää on paljon. Ostakaa matkaopas tai ottakaa ainakin selvää paikoista ennen visiittiä, ettei mitään oleellista jää kokematta. (Suhteellisen hintava kiertoajelu on aika tylsä.)

2)      Saksaa on aika helppo yrittää ymmärtää, vaikka sitä ei olisi koskaan opiskellutkaan. Tai ainakin arvaileminen on kivaa ja helppoa.

3)      Kaunis nainen on todennäköisesti turisti.

4)      Pimp my skoda suosittelee: Cafe Mokador kahviloita, joita löytyy useita. Torstaisin olutpäivä ja perjantaisin long drink-ilta. (Long drink= noin desi juomaa, jossa on alkoholia. Tai lasillinen red bullia jonne on pudotettu minipullo jägermeisteria.) Saatavilla myös monenmoisia kahveja ja ruokaa. Sisustus kiva!

5)      Jos olet viettänyt kaksi kuukautta halvan hintatason maassa, varaudu shokkiin. Olut voi maksaa jopa 3,5€. Yleisesti hintataso on suunnilleen suomen meininkiä tai hieman halvempi.

6)      Jos hostellirakennuksessa on useita kylttejä, joissa kehoitetaan olemaan hiljaa, tottele. Ota tosin huomioon, että hiljaisuus saattaa alkaa wc tiloissa tuntia myöhemmin.

7)      Jos olet tottunut juomaan tsekkiläistä olutta, koet itävallassa pettymyksiä.

 

Kolmen hengen hostellihuone, jotain hieman muuta, mihin ollaan totuttu. Seuraavalla kertaa apartment kiitos!

Kulttuurimatkan kahvi (viskillä ja kermavaahdolla)

Viiniä Wienissä. Eikä haitannu vaikka tilattiinki valkoviiniä xD

 

Olutta ja horoskooppeja hetki ennen junaan nousemista. Kiitos Wien! Olit hyvä isäntä... emäntä... no kaupunki!

 

 

 

Matkamme siis kesti torstaista lauantaihin ja se oli melko lailla kulttuurimatka, niin kuin olimme suunnitelleet. Rahaa kuitenkin paloi liikaakin. Euro ei ole sama kuin koruna. Se on aika paljon enemmän. Junamatkailu ei aina ole niin kannattavaa, kuin voisi luulla. Me saimme palamaan junalippuihin 100€/hlö, kun taas bussilla reissu olisi maksanut alle 40€/hlö. Tietämättömyydestä saa maksaa. Mutta silti oli hienoa kokea jotain uutta. Wien on kaupunki, jonne allekirjoittanut haluaa uudelleen. Vaikka mä taidan kyllä haluta vähän kaikkialle, kunhan ei tarvitse kävellä liikoja. On kai taas aika pyytää matkaseuralta anteeksi tutuksi tullutta valittamistani, Lyhyillä jaloilla on raskasta kävellä, se on minun tekosyyni!

Mitä seuraavaksi? Ideoita otetaan vastaan :)

 

-Hellu

 

lauantai, 17. huhtikuu 2010

Plzeň - Pilsnerin koti

Nonniin! Suuren yleisökysynnän tuloksena päätin lisätä tänne muutamia kuvia reissuiltamme. Koska Mladá Boleslav on pitkän päälle osoittautunut melko tylsäksi ja kuolleeksi kaupungiksi, olemme viikonloput enimmäkseen reissailleet muualla. Maaliskuun lopulla kävimme tutustumassa 150 km päässä sijaitsemaan Plzeňin kaupunkiin. Siellä vietimme pari päivää. Meitä eniten houkuttelevaa oli kaupungissa sijaitseva keski-euroopan suurin olutpanimo ja olutmuseo.

 

Tässä on juuri saavuttu Plzeňiin ja koitetaan kattella että missä ihmees me ollaan ja missä on meidän hostelli. Päivä oli muute mukavan lämmin +24 parhaimmillaan.

 

 

Saint Bartholomewin katedraali keskellä Plzeňin toria. Aikakin alhaaltapäin katsottuna tornissa näytti olevan terassi. Emme käyneet tarkistamassa.

 

 

Plzeňin torilla oli kovemman luokan markkinat alotteilla ja koko tori oli täynnä koppeja ja muuta krääsää.

 

 

Illasta löysimme mahtavan pubin joka on ytimekkäästi nimetty "The Pub". The Pubin konsepti on hieman erilainen kuin muissa pubeissa. Pöytään istuttuamme meille tuotiin tyhjät tuopit jota sai täyttää pöydästä löytyvästä oluthanasta. Hana laski kuinka paljon olutta oli päästetty ja juotujen tuoppien määrä näkyi seinällä screenillä. Tulostaululta näkyi mikä pöytä oli jounut eniten pubista, joten ilmassa oli rennon illanvieton lisäksi vakavaa kilpailumieltä.

 

Onnellisia ihmisiä oluella.

 

 

Team Finland nelospöydästä pomppasi luonnollisesti kärkeen heti kättelyssä.

 

 

Olli ja kansallinen lista, josta näkyi mikä Tsekin kymmenestä The Pubista oli illan aikana juonut eniten.

 

 

Seuraavana aamuna heräsimme reippaina ja lähdimme vilkaisemaan Plzeňin ylpeyttä Plzeňsky Prazdroj -panimoa. Pääsimme sielä ihan mukavalle opastetulle turistikierrokselle. Panimossa tuotetaan tunnettuja olutmerkkejä: Pilsner Urquellia, Kozelia, Gambrinusta ja Radegastia. Tsekkiläiset ovat kyllä janoista porukkaa, sillä panimossa valmistetaan vuosittain mielettömät 1,1 miljardia litraa olutta.

 

Kuuluisa portti. Sinne pyhimpään.

 

Pakkaamo. Kuvassa pullolinjasto.

 

 

Olli oluen panohommissa.

 

 

Suoraan tynnyristä otettua jälkikäsittelemätöntä Pilsneriä. Kyllä olikin hyvää.

 

 

Olutmuseoon emme kerenneet, mutta panimokierros oli antoisa.

Se oli sellainen reissu se.

 

Lisää tarinaa ja kuvia luvassa lähiaikoina.

 

-Jarno

sunnuntai, 4. huhtikuu 2010

Puolivälissä faktat tiskiin!

Ja heti alkuun valtavan suuret pahoittelut siitä, ettei blogia ole päivitetty hetkeen. Paljon on kuitenkin ehtinyt sattua ja tapahtua. Ja voinen ennustaa, että menneitten viikkojen tapahtumista päivitystä tulee pian. Nyt kuitenkin takaisin itse teemaan, eli siihen, että olemme miltei saavuttaneet vaihtomme puolivälin!

Huomenna nimittäin tulee mittariin jo 7 viikkoa elämää Mlada Boleslavissa. Ja vaihdon puoliväli koettaa tarkasti sanottuna ensi viikon torstaina. Ainakin allekirjoittaneella koti-ikävä alkaa painaa jo hieman. Onneksi tunne on ohimenevä, ainakin kun tietää, että toukokuun viimeisenä päivänä istun lentokoneeseen ja olen tunteja lähempänä rakkaitani. Mutta vielä on melkein kaksi kuukautta tehokasta peliaikaa, josta suomitiimi aikookin ottaa kaiken irti.

Seitsemässä viikossa olemme nähneet, kokeneet ja huomioineet monenmoisia asioita tästä maasta. Tässä niistä epäsäännöllisessä järjestyksessä suurin osa.

  • Hintataso on selkeästi suomea halvempi. Tämä koskee niin ravintoloita, julkista liikennettä, alkoholia, tupakkaa, ruokakauppoja sekä joitakin vaatekauppoja. (Himoshoppailijat: tarkistakaa hinnat ja verratkaa suomeen, ettei tule morkkiksia! Alhainen hintataso saattaa hämätä nopeasti)
  • 0,5l olut maksaa 33 CZK.  0,25 l coca-cola maksaa 25 CZK. Kumman sinä valitset? Tämä hintasuhde voimassa todella monessa paikassa.
  • Vaikka listalla lukee cocktailien nimiä, se ei välttämättä tarkoita, että kyseisessä baarissa olisi edes appelsiinimehua, jonka parasta ennen päiväys on voimassa.
  • Herna(=peliautomaatti) on nyt kuuminta hottia! Viidestä pubista ainakin neljä mainostaa itseään non-stop herna pubina. Myös sport bar on yleinen ilmiö.
  • Kun menet elokuviin ja ostat lipun, varmista, että saat sen oikealle päivälle. Joskus myyjä saattaa automaattisesti olettaa, että haluat nähdäkin elokuvan vasta huomenna, vaikka salissa on vapaita paikkoja paljon.
  • Tšekit tykkäävät huijaamisesta.
  • Taksikuskit saattavat antaa takaisin vanhentunutta valuuttaa.
  • Baarissa maksat yleensä kaikki juomasi juomat vasta illan päätteeksi. Tätä varten saat baariin astellessasi paperilapun, johon merkitään viivoja sitä mukaa, kun tilaat juomia. Systeemi on mielestäni todella kätevä. Ainakaan taskut eivät ole täynnä kolikoita, kun valomerkki koettaa. Tosin tämä systeemi myös mahdollistaa sen, että tarjoilijat pääsevät huijaamaan sinua, kun ”kynä ei toimikaan” ja viivoja ilmestyy mysteerisesti lappuun moninkertaisesti.
  • Mummot tykkäävät jutella sinulle, vaikka teet selväksi, ettet osaakaan kieltä. Osaamattomuutesi tekee sinusta vain suloisen ja mummo pääsee kertomaan tarinansa, jota kukaan muu ei kuule.
  • Lasten mielestä englantia puhuva ihminen on kuin julkkis.
  • Tšekkiläinen ruoka. Siinäpä Berlusconille jotain ihan uutta arvosteltavaa. Anteeksi, mutta ei maistu.
  • Ihmiset ovat todella auttavaisia ja ainakin yrittävät olla kohteliaita.
  • Lause: ”kaikki tšekkiläiset naiset ovat kauniita”, on valitettavasti myytti. Joitain tätejä joutuu ihan säikähtämään, kun ovat niin pelottavia.
  • Kunnollista kahvia löytyy vain junista.
  • Lounaalla ilmeisesti voi juoda myös teetä.
  • Pasta bolognese ei välttämättä sisällä lihaa.
  • Jos puhut englantia, olet tšekkien mielestä saksalainen.
  • Prahassa voit saada sakon jos heität maahan ruoantähteitä, purkkaa tai tupakantumpin. Myös pulujen syöttämisestä saattaa napsahtaa pikavoitto
  • Jos olet suomalainen ja laulat julkisella paikalla, saat todennäköisesti poliisit paikalle. Jos oikein innostut laulamaan, saatat joutua jopa putkaan.
  • Jos tyypillä on tumma iho, siltä saa hankittua pössyä. (Emme ole testanneet.)
  • Olutta saa ostaa jokainen yli 15-vuotias.
  • Bussipysäkillä tupakointi on kielletty, sillä se on julkinen paikka. Sen sijaan savuttomat pubit ovat harvassa.
  • Suomi= Finlandia ja Koskenkorva
  • Isossa karkkipussissa saattaa olla kovempi kilohinta kuin pienessä. Läskivero iskee tännekin.
  • Vaikka olut on halpaa, ei naisilla ole kaljamahoja.
  • Leikkeleet ovat kalliimpia valmiiksi paketoituina kuin lihatiskiltä ostettuina.
  • Lumet on kätevä heitellä bussien eteen ajoväylille, josta se sulaa nopeammin kuin pihoilta.
  • Lumisade ja salamat voivat kuulua yhteen.
  • Yli puolet väestöstä ei kuulu mihinkään uskontokuntaan. Tämän vuoksi kirkollisten pyhien aiheuttamat lomapäivät ovat harvassa.
  • Tšekit vihaavat kaikenlaisia rajoituksia. Siksi täällä on aika paljon mukavampaa kuin suomessa.
  • Tässä maassa on 131 panimoa.
  • Jos otat, et aja! Täällä on voimassa nollatoleranssi.
  • Becherovka on vatsalääke.
  • Kunnolliset juustonaksut puuttuvat kokonaan.
  • Useimmista kaupoista on mahdollista ostaa uunituoretta leipää, jos osut oikeaan aikaan apajille.
  • Kun juot tuoppisi tyhjäksi, on mahdollista, että saat uuden eteesi välittömästi, ennen kuin ehdit edes pyytää. Toisaalta laskua saatat joutua odottamaan joskus liiankin kauan.

 

Jos teillä on lisää toiveita siitä, millaisia asioita haluaisitte blogista lukea, kirjoittakaa kommentti ja toiveenne toteutuu tai sitten ei

-Hellu

 

 

 

keskiviikko, 17. maaliskuu 2010

Pojat ja tyttö Prahassa

Aika todellakin lentää, kun on hauskaa. Hoksasimme juuri, että maanantaina tuli kuukausi täyteen elämää tšekeissä. Tämä siis merkitsee kutakuinkin sitä, että enää 2,5 kuukautta jäljellä! Sitten pääsee kotiin ruisleivän ja saunan luo. Hauskaa miten ulkomailla ollessa pienistäkin asioista tulee niin tärkeitä. Itse en juuri edes syö tummaa leipää, mutta viimeisen kuukauden aikana olen himoinnut ruisleipää aamupalajuustolla TODELLA pahasti! Mutta toisaalta tännekin jää paljon asioita, joita alkaa kaivata saman tien, kun jalat koskettavat suomen maaperää. Uskoisin, että tuntuu mahdottomalta maksaa oluesta neljä euroa. Tai miten vaivalloiselta tuntuukaan mennä erilliseen kauppaan ostamaan vodkaa, kun täältä sitä on tottunut ostamaan leipähyllyn läheisyydestä. Mutta onneksi aina voi palata. Minuun tämä maa ja sen upeat ihmiset ovat tehneet lähtemättömän vaikutuksen.

Mutta keskitytään nykyhetkeen, ennen kuin tämä merkintä menee ihan täysin lässyttämiseksi. Viime viikonloppuna vihdoin toteutimme paljon puhutun Prahan reissun ja vastoin kaikkia ennakko-odotuksia, me kaikki todellakin palasimme sunnuntain Mladaan enemmän tai vähemmän hyvässä hapessa. Kulkuvälineenä toimi juna, sillä asummehan ihan Mlada Boleslavin upean juna-aseman vieressä. Junalippu maksoi suuntaansa noin 2€/hlö/suunta. Reilun tunnin matka siis ei todellakaan ollut hinnalla pilattu.  Prahan juna-asemalta pojat hankkivat kaupungin kartat ja niin alkoi suunnistuksemme kohti katua, jolla hostellimme piti sijaita.

 Löysimme paikan ilman suurempaa sekoilua. Siinä sitten odottelimme saksalaisen porukan kanssa hostellin pitäjiä tuomaan meille avaimia. Jossain vaiheessa selvisi, että me suomalaiset olimme sittenkin väärässä paikassa. Saamamme osoite oli eri kuin hostelli, jonka olimme varanneet ja meidän olisikin pitänyt tavata Pavel, joka on toinen hostellin pitäjistä, vanhan kaupungin aukiolla. Tämä tieto kuitenkin jäi saamatta ja sen vuoksi olimme väärässä paikassa. Pavel kuitenkin tuli noutamaan meidät ja muutaman minuutin kävelyn jälkeen olimme paikalla. Hostellihuoneemme sijaitsi ihan vanhan kaupungin aukion reunalla, eli meidän kannalta ihan parhaalla paikalla. Tässä vaiheessa on syytä tarkentaa, että vaikka käytän termiä hostelli, kyseessä oli ihan oikea asunto. Huoneessamme oli kaksi kerrosta, erittäin hyvin varusteltu keittiö, hillittömän iso kylppäri ja kolmas minikerros, jonne kiipeäminen kuitenkin oli melko vaarallista. Ja koko huoneiston vuokra kaikkineen oli koko lössiltä koko viikonlopulta yhteensä alle 120€. Ja että palvelu olisi täydellistä, Pavel antoi meille kartan, jonne merkitsi pubeja, ravintoloita, kaupan ja yökerhot, joihin ei kannata mennä. Tässä vaiheessa voin todellakin Prahan matkaajille suositella kyseistä hostellia, jonka tiedot löytyvät: http://www.hostelprague.com/hosteldetails.php/HostelNumber.11944?  Huoneistoja tosiaan on siis ainakin kaksi, joten riskinä on, että ette saa meidän luksushuonettamme.  Ja aikuisviihteen ystävien ei kannata edes harkita poistumista huoneesta. Aikuisviihdekanavia löytyy useita ja moneen makuun! Lemppariksemme osoittautui ohjelma, joka suurimman osan ajasta keskittyi jalkoihin. Ohjelman ideana taisi olla, että ohjelman tytöille saa soittaa ja ehdottaa heitä tekemään asioita. Hassuinta ohjelmassa oli, että sen alkuperäiskieli oli todennäköisesti italia, mutta ohjelma kuitenkin oli dubattu saksaksi. Aika hassua, sillä käsittääksemme ohjelma oli interaktiivinen. Tai sitten meitä huijattiin.

Asetuttuamme hostelliin ja tutkittuamme sen tv-tarjonnan oli aika etsiä ruokaa ja juomaa. Päätimme testata Pavelin suosittelemaa ravintolaa, josta saa paikallisia herkkuja. Hinnat olivat hieman enemmän, kuin mihin olemme tottuneet, mutta ruoka oli todella hyvää! Etenkin kun sen nauttii litran oluttuopin kera. Ruuan jälkeen siirryimme vilkaisemaan baarin, josta olimme aikaisemmin nähneet vain sen välkkyvät valot. Päädyimme bed loungeen, jossa drinkit olivat lähellä suomen hintatasoa ja tunnelma psykedeelinen. Mutta Jarno sai mojiton, joka näytti lähinnä maljalta täynnä nokkosia ja Olli puolestaan nautti hedelmäsalaatin alkoholilla. Tässä kohden porukkaamme liittyi myös Niko, joka on Erasmus-vaihdossa Prahassa. Kalliiden drinkkien jälkeen siirryimme hostellihuoneeseemme käynnistämään iltaa toden teolla. Olut virtasi ja meillä kaikilla oli niiiin hauskaa.

Perjantai-illan loput tapahtumat ovat hieman sekavia. Iltaan kuului maailmankuulua tšekkiläistä naiskauneutta, kokaiinimyyjiä, innokkaita sisäänheittäjiä, auki olevien pubien etsintää, eksymisyrityksiä ja hyvin sekavia kaverikuvia patsaiden kanssa. Öinen Praha on pikkukaupunkien kasvateille todellinen elämys! Vaikka en vieläkään ymmärrä, miten voi olla vaikeaa löytää aamukolmelta auki oleva pubi Prahasta tai miksi saan naurut, kun pubissa koetan tilata olutta sanomalla pivo. Olenko minä todellakin niin turisti? No okei, olen.  

Lauantai-aamuna kuulimme miten astronominen kello löi tahtejaan ja ihmiset hurrasivat sille. Me heräilimme ja aloimme tavoitella oluita jääkaapista päästäksemme uuteen nousuun.  Pojat päättivät lauantain kunniaksi mennä yhdessä vaahtokylpyyn luksuskämppämme ammeeseen. Nousuhumalassa allekirjoittanut haki lisää olutta ja myös Niko liittyi seuraamme. Tunnit menivät ohitse ja humalatila nousi kuin varkain. Suunnittelemamme pub crawl lähestyi. Mikä pub crawl on ja mitä sielä tapahtuu? Vastaus löytyy täältä: http://www.pubcrawl.cz/prague-pub-crawl-international-party.html

Ensimmäisessä pubissa saimme viettää kokonaiset puolitoista tuntia nauttien ilmaista olutta, viiniä ja shotteja. Esitimme myös muiden iloksi lauluja suomeksi totta kai. Toisessa ja kolmannessa paikassa ilmaista oli vain sisäänpääsy ja tervetuliaisshotti. Oletimme että menemme vielä neljänteen paikkaan ennen siirtymistä viimeiseen paikkaan, mutta niin ei käynytkään. Crawlin edetessä suomiporukkaa jouduttiin muuten uhkailemaan myös poliisilla ja putkalla. Ilmeisesti julkinen laulaminen keskellä yötä on Prahassa kiellettyä. Olisi tosin ollut komeaa saada johonkin rekisteriin merkintä: joutui putkaan laulaessaan ”Munasillaan” Prahan yössä. En tiedä oliko tällä asialla osuutta siihen, että neljäs pubi jäi välistä. Crawlin loppuhuipennus kuitenkin oli Karlovy Lazne, joka on Keski-Euroopan suurin klubi. Voin kertoa, etten ole missään baarissa kokenut niin paljoa portaita kuin kyseisessä paikassa! Loppujen lopulta klubi kuitenkin muistutti vain jättimäistä Onnelaa, jossa on paljon brittejä. Klubilta jokainen meistä valui takaisin hostellille omaan tahtiinsa. Ja allekirjoittanut ainoa, joka teki paluumatkansa kävellen. Voin luvata, etten enää toista kertaa hiippaile yksin keskellä yötä miljoonakaupungin kaduilla! Selvisin kuitenkin ehjin nahoin hostellille ja vaikka yksin kävely oli yksi tyhmimmistä tempuistani koskaan, oli sen jälkeen fiilis melko mahtava.

Sunnuntai oli melko haikea. Ei ollut mukavaa jättää hostellihuonetta, jossa oli vietetty niinkin mukava viikonloppu. Pakkailu, pienimuotoinen siivous ja niin väsyneet sankarit raahustivat kartta kourassa juna-asemalle. Junaa odotellessamme laiturilla, pari poliisia lähestyi meitä. He tulivat kertomaan, että junassamme on vain kaksi vaunua ja meidän on mentävä niistä ensimmäiseen, sillä jälkimmäinen on täynnä jalkapallohuligaaneja. Myöhemmin saimme tarkennuksen, että vaunuja onkin viisi, mutta edelleen jälkimmäinen on täynnä huligaaneja. Pian laiturilla olikin ainakin parikymmentä poliisia valvomassa huligaaneja, joista emme nähneet vilaustakaan. Junamatka oli siinä mielessä melko hankala, että koko suomikööri taisteli väsymystä vastaan, mutta joittenkin oli pysyttävä hereillä, että huomaamme jäädä oikealla asemalla pois. Myös Mlada Boleslavin asema oli täynnä poliiseja. Olo oli jokseenkin turvallinen ja sain tosissani hillitä itseäni, etten ala näpsimään valokuvia valtaisasta poliisijoukosta.

 

Sellainen siis oli viikonloppu Prahassa. Käteen jäi melko tyhjä lompakko ja sitkeä flunssa. Tällä viikolla olisi edessä kolmet bileet Mladassa. Tänään juhlitaan pyhän Patrikin päivää, huomenna Kolibassa opiskelijabileet ja perjantaina synttärikemuja.  On tämä Erasmus sitten hienoa aikaa! ;)

Ja loppuun vielä biisi, jota saattaa Mlada Boleslavissakin kuulua muutamaan otteeseen meidän suustamme: http://www.youtube.com/watch?v=OrOmhWZ5kKY

 

-Flunssainen Hellu